Artikkelit

Avoin lähdekoodi, vapaa ohjelmisto, open source, free software. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Jokainen tietotekniikkaa vähänkään seurannut on varmasti kuullut puhuttavan avoimen lähdekoodin ohjelmistoista, mutta mistä on pohjimmiltaan kysymys?

Kaljaa vai sananvapautta?

Varsinkin englanninkielinen ilmaus ”free software” on omiaan sekoittamaan puurot ja vellit. Härmäläiselle sen sijaan avautuu paremmin sanojen ”avoin” ja ”ilmainen” käsitteellinen ero. Parhaiten asian kiteyttää hakkeriguru ja open source -profeetta Richard Stallman sitaatillaan ”You should think of free as in free speech, not as in free beer”.

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat useimmiten loppukäyttäjälle ilmaisia, mutta kaikki ilmaiset ohjelmistot eivät suinkaan ole avoimia. Ohjelmisto ja sen lähdekoodin täytyy olla vapaasti saatavissa ja ohjelmiston muokkaaminen omiin tarkoituksiin, sekä uudelleen levittäminen tulee sallia. Ilmaisuus ei ole päätarkoitus, vaan pikemminkin jakamisen kulttuurin sivutuote, sekä itseilmaisun ja reilun pelin takaaja.

Tappaa talossa ja puutarhassa

Verkkoselain Mozilla Firefox, mediatoistin VLC ja toimisto-ohjelmisto OpenOffice ovat monille tuttuja esimerkkejä avoimen lähdekoodin ohjelmistoista. Työpöytääkin vahvemmin avoimet ohjelmistot ovat läsnä verkko- ja palvelinympäristössä.

Internetin palvelimista noin 60% pyörittää käyttöjärjestelmänään suomalaista alkuperää olevaa Linuxia tai muuta avointa käyttöjärjestelmää. Apache ja nginx hallitsevat verkkopalvelinohjelmistojen markkinoita noin 70% osuudellaan. Arviolta 70% kaikista verkkopalveluista on toteutettu avoimen lähdekoodin ohjelmointikielellä kuten PHP, Ruby tai Python, sekä edellämainittuihin perustuvilla ohjelmistokehyksillä kuten Zend, Ruby on Rails tai Django. Avoimet tietokantaohjelmistot kuten MySQL, PostegreSQL ja MongoDB haukkaavat nekin suuren siivun markkinoistaan.

Unohdetaan kuitenkin teknojargon ja tilastot. Jos edellisestä kappaleesta jäi käteen lähinnä hämmennystä, tässä tulee olennainen osa; kun vierailet millä tahansa verkkosivulla, vähintään kaksi kertaa kolmesta pellin alla hyrräävät avoimet ohjelmistot. Tähän porukkaan mahtuvat myös Facebookin, Twitterin ja Wikipedian kaltaiset vaatimattomat nakkikojut.

Voita leivän molemmin puolin

JPP-Soft profiloituu vahvasti helppokäyttöisten Microsoft SharePoint-ratkaisujen toimittajana. Saman katon alta löytyy kuitenkin myös yllin kyllin avoimen lähdekoodin osaamista.

SharePoint-ratkaisuille on aikansa ja paikkansa, mutta silloin kun asiakas tarvitsee täysin puhtaalta pöydältä räätälöityä ratkaisua, katse kääntyy kohti avoimia ohjelmistoja. Myös eMedia CMS -julkaisujärjestelmämme rakennuspalikoina toimivat uskolliset sotaratsut Linux, Apache, MySQL ja PHP – propellipäiden kesken ihan vaan ”lamppi”.

Viime aikoina tuotekehityksemme keskiössä on ollut Ruby on Rails -ohjelmistokehys. Tässä vaiheessa en uskalla sanoa sen enempää, mutta jotakin suurta ja hienoa on luvassa.

Teekkarin päiväkahveet

Mitä yhteistä on teekkarilla ja pk-yrittäjällä? Ainakin se, että avoimet ohjelmistot ovat molempien parhaita kavereita. Opetustyössä avointen ohjelmistojen edut tulevat esille jo kauan ennen työelämään siirtymistä. Kun ohjelmointia opetetaan avoimilla ohjelmistoilla, säästetään lisenssimaksuissa ja oppilas saa ohjelmistot laillisesti rajoittamattomaan käyttöönsä. Viivan alle jäävää lukua kyttäävän sydäntä lämmittää sekin, että avoimen lähdekoodin ohjelmistot tyypillisesti pyörivät vaatimattomammallakin raudalla.

Ohjelmistojen helppo saatavuus on kotimaisen kilpailukyvyn kannalta äärimmäisen tärkeää, sillä ohjelmointi on yksi niitä asioita joita ei opi pelkästään kuluttamalla koulun penkkiä. Mitä aikaisemmin oppilas aloittaa omatoimisen harjaantumisen, sen parempi. IT-allalla ei ole mitenkään tavatonta, että pelkkällä harrasteena hankitulla ohjelmointikokemuksella on hankittu työpaikka, vaikka henkilöllä ei virallista tutkintoa olekaan.

Suurtenkaan verkkopalvelujen taustalla on harvemmin erityisen monimutkaista teknologiaa. Sen sijaan keskiöön nousee idea ja innovointi. Hyvänä esimerkkinä Facebook, joka sai alkunsa muutaman kaveruksen harrasteprojektina. Zuckerberg ja kumppanit eivät lähteneet rakentamaan Facebookia miljardien dollarien liikevaihto silmissä kiiluen. Voi vain arvailla olisiko hanke tyssännyt alkumetreille, jos alkuun pääseminen olisi vaatinut kymmenien tuhansien dollarien lisenssi- ja laiteinvestoinnit.

Avointen ohjelmistojen edut opiskelijoille, oppilaitoksille, pk-yrittäjille ja startup-yrityksille ovat ilmeiset, mutta kyse ei ole nappikaupasta. Korporaatiojätit kuten IBM, Sony, Phillips ja BMW luottavat nekin avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin osana liiketoimintaansa. Yrityksen kasvaessa äidin kellarista terästorneihin, ohjelmisto venyy muun liiketoiminnan mukana. Se on sitä paljon puhuttua orgaanista kasvua parhaimmillaan.

Oravannahalla tai ilman

Kun aletaan puhua avointen ohjelmistojen ansaintamalleista, ekonomi hämmentyy ja pudottaa monokkelinsa. Miten ihmeessä ilmaisella tuotteella voi tehdä rahaa?

Avointen ohjelmistojen maailmassa ansaintamalleja löytyy laidasta laitaan, mutta tyypillisin on tukipalveluiden myynti. Sen sijaan että ohjelmistoja myydään kuin pölynimureita, itse tuote on ilmainen ja voitot kääritään tukipalvelusopimuksilla. Tähän malliin luottaa mm. suosittua Linux-jakelupaketti Ubuntua kehittävä Canonical.

Lahjoitukset näyttelevät niin ikään suurta roolia avointen ohjelmistojen rahoittamisessa. Lahjoittajina toimivat paitsi yksityishenkilöt, myös erityisesti laitevalmistajat ja yritykset, jotka käyttävät ko. ohjelmistoja osana liiketoimintaansa. Näin syntyy hyväntekemisen kehä, jossa tuote on loppukäyttäjälle ilmainen ja asianosaiset kuitenkin tienaavat leipänsä.

Tanssi, polle, tanssi!

Tähän asti kerrotun perusteella voisi erehtyä luulemaan, että elämä avointen ohjelmistojen kanssa on silkkaa ruusuilla tanssimista. Todellisuus on kuitenkin hieman toinen.

Avointen ohjelmistojen kehitystiimit ovat useimmiten pieniä ja ns. insinöörivetoisia. Avoimen ohjelmiston heikon lenkki on tyypillisesti käytettävyys ja käyttöliittymäsuunnittelu. Asiaa ei auta, että usein samaa asiaa tekee monta eri tiimiä, joista jokaisella on hieman eri näkemys asiasta. Ideologiasta vähät välittävä loppukäyttäjä saattaakin toivoa, että tiimit yhdistäisivät voimansa ja tuottaisivat yhden oikeasti loppuun asti hiotun tuotteen.

Valinnanvara on kaksiteräinen miekka, sekä monessa mielessä avointen ohjelmistojen suurin vahvuus ja heikkous. On kuitenkin positiivista, että kehitystyötä ohjaavat aidosti käyttäjien tarpeet. Tuotetta ei muuteta muuttamisen vuoksi, eikä sitä yritetä myydä uudelleen ja uudelleen minimaalisin muutoksin.

Sanovat ettei lahjahevosen suuhun pidä katsoa. Onneksi tämän pollen legot ovat kuitenkin kohtuullisen hyvässä kuosissa.